Metsäroisto (Kalevi Seilonen, 1986, 79s.)

Seilosen Metsäroisto olikin sitten jotain ihan muuta. Metsäroisto kertoo poukkoillen elämästään metsässä ja siitä, miten kaikki häntä jahtaavat ja haluavat tuoda julkisuuteen. Metsäroistoa on ammuttu ja vainottu pitkään, mutta hän ei ole jäänyt kiinni, vaikka liikkuu jatkuvasti yhteiskunnan keskudessa puuhaillen sitä sun tätä. Metsäroistolla on toimistoja jokapuolella Suomea ja hän tulee toimeen hurjimmissakin leiriytymisolosuhteissa. Metsäroisto kirjaa kaiken ylös ja suunnittelee kirjasarjan julkaisua.

Henkilökohtaisesti jäin odottamaan kirjasarjan loppua :D Älytön tajunnanvirtavuodatus ja poukkoilu aiheesta toiseen ihan miten sattuu oli välillä jo melkein liikaa, mutta kaikki Metsäroiston kertomat jutut olivat niin loistavia, ettei voinut muta kun myhäillen jatkaa lukemista. Olin jo entuudestaan varautunut sekopäiseen pläjäykeen Seilosen Olento ja se -runelman ja kirjottajakoulussa luetun Metsäroisto-pätkän ansiosta. Metsäroisto ylitti silti kaikki odotukset sekopäisestä pläjäyksestä. Seilonen oli kyllä varsinainen nero. Harmittaa melkein, että tyyppi ehti kuolla viime kesänä ennen kun tutustuin paremmin...

Mutta tosiaan kyseessä on vähän runontyyppinen juttu, joka sekottaa lukijan pasmoja puhumalla välillä metsäolosuhteista ja välillä kirjailijan työstä ja välillä nämä molemmat ulottuvuudet kohtaavat. Media ja poliisi ja armeija ja metsästysseura ja aivan kaikki ovat Metsäroiston (sekä kirjailijan) perässä. Kustantaja painostaa ja varusmiehet piirittävät. Metsäroisto ei luovuta ja on ylpeä asemastaan, sillä tietää olevansa systeemin ylä-/ulkopuolella ja selviävänsä siellä. Metsäroistous on katoava ala ja hänestä pitäisi tehdä näyttely museoon. Ateneum haluaa metsäroiston elävän, mutta poliisit ja muut aseistetut mielellän tämän ampuisivat. Metsäroisto ei ole väkivaltainen vain päinvastoin lukenut ihminen ja muutenkin sivistynyt otus. Mitä nyt elelee yhteiskunnan rajamailla.

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Enpä tiedä. Monessakin kohtaa teksti oli niin polveilevaa, että se on suoraan sanottuna huonoa. Muttei varsinaisesti, sillä huonous on vain hämäystä. Kieli ja asia olivat nimittäin todella nerokasta ja inspiroivaa ryöppyävässä kiireessään kertoa aivan kaikesta tai ainakin vihjailla, sillä tilaa ei kaiken kertomiseen ollut. Innostuin itsekin tämän ansiosta kirjoittelemaan mitä sattuu männäviikolla olleeseen kirjoituspiiriin. Osa palautteesta tosin kuului, että jos tekstin oli innoittanut joku kirjailija, ei tätä kirjailijaa haluttu lukea, koska kirjailijan teokset olisivat todennäköisesti todella huonoja :D Metsäroisto olikin aika omaalaatuaan, mutta omalaatuisuus oli niin outoa, että se oli ennemmin riemastuttavaa, kuin huonoa. Itse en osaa vielä kirjottaa niin rehellisesti, että huono muuttuisi nerokkuudeksi, joten tarvitsen vielä harjoitusta. Eikä Metsäroisto edes ollut huono. Se oli rehellinen kuvaus itsenäisestä miehestä, joka tietää arvonsa. Se oli myös kuvaus yhteiskunnasta, joka on sairaalloisen kiinnostunut kaikesta, joka kieltäytyy elämästä sen asettamilla säännöillä. Voi olla, että tekstiäni kritisoinut kirjoittaja ei pitäisi Metsäroistosta, eikä moni muukaan, mutta tällainen niin monia "kirjoittamisen sääntöjä" rikkova ja silti kasassa pysyvä ja voimakas teksti saa toivomaan, että itsekin kykenisin johonkin vastaavaan vielä joskus.

En ole mikään mestari tulkitsemaan runoja, mutta olen viimeaikoina lukenut ja kuullut niin monta runoa, jotka eivät alkuun sanoneet minulle muuta kuin "plääh, turhaa" ja löysin siitä jotain herättäviä elementtejä vasta, kun joku muu keksi tulkita runoa jollain tavalla (kylliksi tulkittuna kaikki näyttää hyvältä ainakin jollain tasolla). Metsäroisto ei ehkä auennut minulle täysin, mutta sain siitä kiinni, enkä koe tarvitsevani ylitulkintaa, jotta voin saada siitä jotain irti. Toki olisi mukava kuulla, mitä muut tästä sanoisivat. Varsinkin, jos yllämainittujen runojen ylitulkitsijat eivät pitäisi tästä. Säännöille kettuilu niiden loistavalla hallinnalla on yksi nerouden määritelmä ja se toteutuu siinä, mitä olen Seiloselta tähän mennessä lukenut. Mutta se on vain minun mielipiteeni ;)